Nyt on aika vähentää liikenteen päästöjä suunnitelmallisesti

Autoilun verotusta tulisi uudistaa siten, että se kannustaa vähäpäästöisen auton hankintaan auton käyttövoimasta riippumatta

Eurooppalainen ilmastolaki astui voimaan vuonna 2021. Ilmastolain myötä ilmastoneutraaliustavoite vuoteen 2050 mennessä ja vuoden 2030 vähintään 55% päästövähennystavoite ovat laillisesti sitovia.

Pidemmällä aikavälillä liikenteen fossiiliset polttoaineet tulee korvata uusiutuvilla tai päästöttömillä polttoaineilla ja käyttövoimilla kuten sähköllä, vedyllä, biopolttoaineilla ja neste- tai maakaasulla. Vain noin 5 prosenttia EU:ssa nykyisin liikennöivistä henkilö- ja pakettiautoista käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita. Autokannan sähköistyminen tukee päästötavoitteita, joihin yltämiseksi tarvitaan hankintatukia ja vero-ohjausta. Henkilöautoilu tulee olevaan harvaan asutussa ja pinta-alaltaan suuressa maassa jatkossakin välttämätön liikkumismuoto.

Henkilöautokannan siirtymistä päästöttömään tai uusiutuvaan käyttövoimaan voidaan nopeuttaa kannusteveromallilla, jossa autoveroa alennettaisiin autokannan kierron nopeuttamiseksi painottaen vähäpäästöisiä autoja ja vähäpäästöisten autojen hankintaa tuettaisiin hankintakannusteilla. Vähäpäästöisille autoille annettaisiin hankinnan yhteydessä hankintakannuste ja suuripäästöisiltä ensirekisteröitäviltä autoilta kerättäisiin vastaavasti korotettua ajoneuvoveroa. Liikenteen verotulot laskevat liikenteen sähköistymisen myötä, mikä edellyttää muutoksia verotukseen.

Raskaan liikenteen toimialan valmiuksia hyödyntää sähköä käyttövoimana pitää lisätä. Sähköisen raskaan liikenteen kehittäminen nopeuttaa raskaan liikenteen päästövähennysten saavuttamista. EU rahoittamalla valtionavustuksella tuetaan sähköisen raskaan liikenteen palveluketjun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita sekä liiketoimintaverkostojen toiminnan edistämistä vuoteen 2025 mennessä.

Päästöjä voidaan vähentää myös tienkäyttömaksulla, joka peritään tien ajoneuvokäytöstä joko ruuhkaveroina tai tietullimaksuna. Ruuhkamaksulla pyritään vähentämään ruuhkia ja päästöjä. Euroopassa tienkäyttömaksuja kerätään kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Tukholmassa ruuhkamaksu on vakiintunut käyttöön v. 2007. Tienkäyttömaksuja voidaan periä eri tavoin. Usein järjestelmä perustuu vyöhykkeisiin ja maksuja kerätään vyöhykkeiden ylityksestä. Hinta voi vaihdella viikonpäivien ja kellonajan mukaan. Maksua voidaan hinnoitella päästöjen ja käyttövoiman mukaan. Nykyaikaisin ratkaisu maksun keräämiseen perustuu satelliittipaikannukseen.

Raskas liikenne aiheuttaa päästöjä ja kuluttaa tiestöä henkilöautoja enemmän. Raskaan liikenteen tienkäyttömaksun eli vinjetin käyttöönottoa Suomessa on selvitetty. Vinjetillä hinnoiteltaisiin ulkomaisten kuorma-autojen tienkäyttöä, mutta vinjetti perittäisiin myös kotimaisilta kuorma-autoilta. Tällä hetkellä suomalainen ammattiliikenne maksaa tienkäyttömaksun ulkomailla, mutta ulkomaiset raskaat ajoneuvot eivät maksa tienkäytöstä Suomessa.