Sote ja hyvinvointi

Yhteistyötä eri toimijoiden välillä tarvitaan nykyistä enemmän. Julkiset palveluntuottajat eivät selviä yksinään asetetuista velvoitteista. Lainsäätäjällä on hyvä tarkoitus turvata palvelut, mutta toteuttaminen voi osoittautua mahdottomaksi. Arjen työssä sairaalassa se näkyy. Osaavan ja riittävän henkilöstön saatavuuden turvaaminen on koko sosiaali- ja terveyspalveluiden kohtalonkysymys. Ilman henkilöstöä ei ole palveluita. Tarvitaan rohkeaa julkista keskustelua siitä, mihin rahat riittävät, mitkä toiminnot halutaan turvata ja minkä palveluiden osalta hyväksytään tosiasia, että kaikkea mahdollista ja saatavilla olevaa hoitoa ei voida yhteiskunnan varoin toteuttaa.

Ympärivuorokautisten hoivapalveluiden sekä kotiin tuotettujen hoivapalvelujen tarve kasvaa jatkuvasti. Päivystys tai erikoissairaanhoito ei ole oikea paikka hoivan tarpeessa oleville. Vanhuspalvelulakiin perustuvan henkilöstömitoituksen tavoitteena on turvata laadukas hoito hoivapalveluiden asiakkaille. Silti yhä useampi jää vaille palveluja, joihin hänellä olisi oikeus. Kun henkilöstömitoituksen edellyttämää määrää hoitajia ei ole saatavilla, vanhuksia ei voida ottaa vastaan hoivapaikoille ja hoivakoteja on jouduttu jopa sulkemaan. Kynnys päästä ympärivuorokautiseen hoivaan on noussut. Myös jonot kotihoitoon ovat pidentyneet. Vanhuspalveluiden vaikea henkilöstötilanne on heijastunut myös erikoissairaanhoitoon ja ruuhkauttanut päivystykseen. Hoivapaikkoja tarvitaan lisää.

Merkittävät säästöt sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista voitaisiin saada oikea-aikaisilla päihde- ja mielenterveyspalveluilla. Päihdesairaus on kansantautiin verrattava haitta. Kynnys pyytää apua on usein korkea ja hoitomyönteisyys on hoidon onnistumisen kannalta merkittävä asia. Kun palvelun tarvitsija itse tai perhe pyytää apua, pitäisi avunpyyntöön voida vastata nopeasti. Käytettävien interventioiden pitää olla vaikuttavia ja vaikuttavuus pitää osoittaa tutkimusnäytöllä.

Kokoomus kannattaa Terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaista lakimuutosta, jolla taataan nopea pääsy hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason.

Erikoissairaanhoidossa leikkausjonot kasvavat. Iso osa ei-kiireellisestä erikoissairaanhoidosta voitaisiin tuottaa yksityisten palveluntuottajien toimesta laadukkaasti ja oikea-aikaisesti. Ostopalveluita lisäämällä saataisiin erikoissairaanhoidon resurssi käytettyä vakavien sairauksien hoitoon nykyistä paremmin. Lääkärien koulutukseen muutos toisi haasteita. Haasteet ovat ratkaistavissa, jos tahtoa siihen on. Hoitajien opintoihin liittyvät harjoittelut voidaan suorittaa myös yksityisellä palveluntuottajalla.

Tutkimus on välttämätöntä ja pitää turvata silloinkin, kun resurssi on niukka. Kliinisen osaamisen merkitystä ei voi myöskään väheksyä. Erikoissairaanhoito ei toimi vain tutkimuksen voimalla, tarvitaan myös taitavia kliinisen työn osaajia.

Viime vuodet sairaalassa ovat olleet vaikeita, pandemia, työtaistelu, jatkohoitopaikkojen puute ja hoitajapula ovat koetelleet kovasti sairaalaorganisaatiota. Jatkuva paine vie työntekijöiltä tunteen oman työn hallinnasta ja moni on hakenut helpotusta osittaisesta työajasta. Sitäkään ei ole joka tilanteessa voitu myöntää. Vastakkainasettelu työelämässä on lisääntynyt. Potilaille kuuluu hyvä ja oikea-aikainen hoito ja myös hoitohenkilökunta ansaitsee mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin.

Avun saamisessa on alueellisia eroja. Kaikkia palveluja ei voida tuottaa lähellä, mutta palveluiden pitää olla saavutettavissa. Inhimillisyyttä pitää olla ja tilanne kohtaista harkintaa käyttää silloin kun se on mahdollista. Sujuvoittamalla yhteistyötä eri toimijoiden välillä voidaan tehdä paljon. Isojen ongelmien ratkaiseminen vaatii yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa.

Varautuminen uuteen pandemiaan tai kriisitilanteisiin

Varautumissuunnitelmia on pandemian jälkeen päivitetty, mutta kunnollinen henkilöstösuunnitelma vielä puuttuu. Pandemian aikana pikakoulutettiin sairaanhoitajia ja lääkäreitä hengitysvajauspotilaiden hoitoon ja tehohoitoon. Hoitajien osaamista olisi hyödyllistä ylläpitää suunnitelmallisella työkierrolla. Vapaaehtoisten moniosaajien pooli mahdollistaisi osaamisen ylläpitämisen tulevan pandemian varalle ja saattaisi tuoda helpotusta myös niukkaan henkilöstöresurssiin.

Nuoret ja tulevaisuus

Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet Covid-pandemian aikana ja se mitä on tehtävissä, on tehtävä nyt. Interventioiden pitää olla vaikuttavia ja niiden vaikuttavuus pitää voida osoittaa tutkimusnäytöllä. Näköalattomuus musertaa toivon tulevasta. Haluan osaltani vaikuttaa siihen, että mahdollisimman moni katsoo tulevaisuuteen toiveikkaana ja uskaltaa kulkea sitä kohti luottavaisin mielin.

Koulua käymättömyys

Koulupudokkaalla tarkoitetaan lasta tai nuorta, joka jättää oppivelvollisuutensa suorittamatta määräajassa tai keskeyttää opintonsa. Koulupudokkaiden ja poissaolojen määrä on ollut kasvussa kymmenen vuoden ajan ja ilmiö on kansainvälinen. Pandemia ja siitä johtunut etäkoulu osaltaan lisäsivät poissaoloja.

Oppivelvollisuuslakia päivitettiin joulukuussa 2020 ja oppivelvollisuutta jatkettiin koskemaan alle 18 vuotiaita nuoria. Kouluvaikeuksista kärsivää nuorta oppivelvollisuusiän nostaminen ei tuo koulunpenkille. Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 6,8% keskeytti opintonsa. Ammatillisessä perustutkintokoulutuksessa keskeyttäneiden määrä on 13,3%. Lukio- ja korkeakoulututkintoa suorittavilla opiskelijoilla keskeyttämislukemat ovat pienemmät. Peruskouluissa n. 4000 oppilaalla poissaolot vaikeuttavat koulunkäyntiä.

Koulujen valmiudet puuttua poissaoloihin ja tukea nuorta ja perhettä vaihtelevat. Peruskoulussa tuki saattaa järjestyä helpommin. Ammatilliseen opetukseen siirryttäessä tuen saaminen vaikeutuu. Koulusta kieltäytymisen syitä on monia. Taustalla voi olla psyykkiset tai neuropsykiatriset syyt, ahdistuneisuus tai sosiaalisten tilanteiden pelot, myös tekemättömät työt ja sosiaalinen paine voi lisätä kouluun lähtemisen vaikeutta. Siksi myös nuoren ja perheen tukemiseen tarvitaan erilaisia keinoja.

Riippumatta poissaolon syystä oppilaitoksiin tarvitaan työntekijöitä, jotka ehtivät huomaamaan nuoren tilanteen ja pitämään yhteyttä nuoren ja perheen kanssa selvittäen yhdessä keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Vaikka poissaolon syyksi selviäisi lopulta diagnosoitava sairaus, on niissäkin tilanteissa useimmiten ensisijaisena apuna keskustelu nuoren kanssa ja keinojen etsiminen nuoren pitämiseksi mukana koulutyössä. Vain harvoin sairausloma ja koulutyöstä pois jääminen on nuorta hyödyttävä ratkaisu.

Koulupudokkuus ja koulusta kieltäytyminen aiheuttaa huolta koko perheelle ja ilmiöön liittyy sosiaalista häpeää. Tukea on saatavilla, mutta tukijärjestelmät ovat pirstaleiset ja avun saaminen kestää liian kauan. Helpoiten ja leimaamatta nuoren tukeminen tapahtuu koulussa. 

Ilmasto ja luontoarvot

Ilmastonmuutoksen eteneminen pitää pyrkiä estämään kaikin keinoin. Toteutuessaan muutos tulee koskettamaan meitä kaikkia. Tarvitaan enemmän tietoa ja keskustelua siitä, miten ilmaston lämpeneminen tulee vaikuttamaan jokaisen arkeen. Tehdään kaikkemme sen eteen, että suunta muuttuu.

Teollisuudesta aiheutuu 80% ilmastopäästöistä 🏭 Teollisuutta pitää verotuksellisin keinoin ohjata ympäristöystävällisempään suuntaa ja löytämään ympäristöystävällisiä ratkaisuja toiminnassaan. TKI-toiminnan rahoitus pitää turvata jatkossa niin, että uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja teollisuuteen ja energiantuotantoon löydetään.

Yksittäisen ihmisen/perheen arkea ei pidä tehdä mahdottomaksi, esimerkiksi pitkien etäisyyksien päässä elävän kansalaisen pitää voida kulkea työmatkat autolla, jos muuta vaihtoehtoa ei ole.

Ydinvoima on jatkossakin tärkeä energiamuoto Suomessa, ja sen rinnalle pitää edistää myös muiden ympäristöystävällisten energiamuotojen kehittämistä.

Tuulivoimateknologian kehitys on ollut vauhdikasta. Kehitys näkyy tuulivoimaloiden aiempaa korkeammissa torneissa ja pidemmissä lavoissa. Korkeampi tuulivoimala pääsee kiinni voimakkaampiin ja tasaisempiin tuuliin. Pienikin muutos keskimääräisessä tuulen nopeudessa lisää tuotantoa huomattavasti. Tuulivoimaa rakentava yritys voi myydä sähkön ennalta sovittuun hintaan pitkäaikaisen sopimuksen avulla ja ostaja varmistaa näin uusiutuvan energian saatavuuden ennakoitavaan hintaan pitkälle tulevaisuuteen.

Monet suomalaiset ja kansainväliset sijoittajat haluavat sijoittaa vastuullisesti ja ilmastoystävällisesti, mikä tekee tuulivoimasta houkuttelevan sijoituskohteen. Suomi on poliittisesti vakaa maa, jossa päätöksenteko on läpinäkyvää ja ennakoitavaa. Lisäksi Suomi on maailman vähiten korruptoituneita maita, mikä lisää osaltaan sijoittajien kiinnostusta sijoittaa suomalaisiin hankkeisiin.

Keventämällä byrokratiaa ja sujuvoittamalla lupakäytäntöjä voimme saada useampia tuulivoimasta kiinnostuneita sijoittajia Suomeen ja myös kotimaassa vahvistaa halua sijoittaa puhtaaseen energiaan.

Talous ja yrittäjyys

Kaikki työ on tärkeää ja jokaisen työtä tarvitaan. Osa-aikainen työ, kevennetty työ tai muulla tavoin tekijän kykyihin tai elämäntilanteeseen sovitettu työ on arvokasta. Työnteon pitäisi olla aina kannattavampi vaihtoehto. Niiden, jotka eivät työhön kykene ja tarvitsevat yhteiskunnan tukea, tulee sitä saada. Kaikilla on erilaisia vaiheita elämässä ja työelämän pitäisi pystyä myötäilemään näitä vaiheita. On yhteiskunnan ja yksilön tappio menettää työntekijä siksi, että jouston varaa vaihtelevissa tilanteissa ei ole.

Kestävä talous mahdollistaa kriiseistä selviämisen ja vahvistaa Suomen asemaa seistä itsenäisesti omilla jaloillaan. Huolehtimalla julkisen talouden kunnosta voidaan jatkossakin turvata hyvinvointipalvelut ja huolehtia heikommista. Velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää valintojen tekemistä. Julkisten organisaatioiden toimintatapoja tulee tarkastella kriittisesti ja mm. purkaa päällekkäisyyksiä, keventää rakenteita sekä vahvistaa monituottajamallia.

Työn verotusta pitää keventää, työnteon pitää olla kannattavaa. Kotitalouksien taloudellinen tilanne on heikentynyt. Sitä voidaan helpottaa keventämällä työn verotusta, mikä samalla parantaa työn vastaanottamisen kannustimia. Kokoaikaisen työn rinnalle tarvitaan paremmat mahdollisuudet tehdä osa-aikaista työtä, kevennettyä työtä ja ihmisten elämäntilanteeseen sovitettua työtä. Nuoret, maahanmuuttajat, osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt pitää saada nykyistä paremmin mukaan työmarkkinoille.

Ansiosidonnaista päivärahaa muutettava kannustavammaksi työllistymistä ajatellen. Ansiosidonnainen päiväraha turvaa arkea työttömyyden kohdatessa. Tutkimusten mukaan suurin osa työllistyy uudelleen pian työttömäksi jäämisen jälkeen ja työllistymisen todennäköisyys pienenee ansiosidonnaisen päivärahakauden edetessä. Toinen työllistymis"piikki" on päivärahakauden päättyessä. Ansiosidonnaista päivärahaa voidaan muuttaa kannustavammaksi työllistymistä ajatellen. Työllä on merkitystä kestävän talouden, mutta myös yhteisöön kuulumisen näkökulmasta.

Työnantajan velvoitteita kevennettävä niin, että pienenkin yrittäjän on mahdollista palkata työntekijä. Yrittäjille keskeisimmät kasvun esteet verotuksen lisäksi liittyvät työvoiman saatavuuden lisäksi lukuisiin velvoitteisiin, joita tulee keventää. Tukijärjestelmää pitää myös muuttaa mahdollistamaan työn vastaanottaminen lyhyeksikin aikaa, osa-aikaisesti tai esim. opintojen ohelle. Kaikkien etu on, että työlle löytyy tekijä ja että työtä voi tarjota sekä vastaanottaa matalalla kynnyksellä.