{"id":426,"date":"2023-03-23T19:40:42","date_gmt":"2023-03-23T19:40:42","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/?page_id=426"},"modified":"2025-04-01T06:26:14","modified_gmt":"2025-04-01T06:26:14","slug":"vaaliteemani","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/?page_id=426","title":{"rendered":"Vaaliteemani"},"content":{"rendered":"\n

Sote ja hyvinvointi<\/h2>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Yhteisty\u00f6t\u00e4 eri toimijoiden, kuten julkisten ja yksityisten palveluntuottajien, v\u00e4lill\u00e4 tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollossa entist\u00e4 enemm\u00e4n. Julkiset palveluntuottajat eiv\u00e4t kykene selviytym\u00e4\u00e4n yksin asetetuista velvoitteista, vaan yhteisty\u00f6 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kattavien ja laadukkaiden palveluiden tarjoamiseksi kaikille kansalaisille. Henkil\u00f6st\u00f6n saatavuuden turvaaminen on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja ilman osaavaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 ei ole palveluita. Tarvitaan avoimempaa keskustelua resursseista ja siit\u00e4, mitk\u00e4 palvelut julkisen rahoituksen avulla halutaan turvata ja miss\u00e4 kohtaa hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kaikkea mahdollista ja saatavilla olevaa hoitoa ei voida yhteiskunnan varoin toteuttaa. L\u00e4\u00e4ketieteen kehittyess\u00e4 ja hoitomenetelmien monipuolistuessa, joudumme tekem\u00e4\u00e4n yh\u00e4 haastavampia valintoja. Kuka hoidoista eniten hy\u00f6tyy, ja mihin rajoitetut resurssit tulisi kohdistaa? T\u00e4m\u00e4 on kysymys, joka vaatii my\u00f6s julkista keskustelua, jotta kaikki osapuolet voivat osallistua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja jotta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ei j\u00e4\u00e4 vain terveydenhuollon ammattilaisten teht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

S\u00e4\u00e4st\u00f6jen etsiminen keinoilla, jotka ovat kest\u00e4v\u00e4sti perusteltuja, on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Voimme katsoa my\u00f6s kansainv\u00e4lisi\u00e4 esimerkkej\u00e4, jotka tarjoavat meille vaihtoehtoisia toimintamalleja. Esimerkiksi Viron menettely biosimilaarien tehokkaassa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa ja hintakilpailussa mahdollisti merkitt\u00e4v\u00e4t s\u00e4\u00e4st\u00f6t Suomeen verrattuna, mik\u00e4 tuo esiin tarpeen tarkastella ja oppia muiden maiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 (1). Tehokkuuden lis\u00e4\u00e4miseksi meid\u00e4n tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4ist\u00e4 toimintaa ja keskitty\u00e4 parhaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisiin toimintatapoihin. Nyt, kun sote-palvelut ovat saman organisaation alla ja samassa budjetissa, hyvinvointialueilla on mahdollisuus vied\u00e4 painopistett\u00e4 tarvittaviin toimintoihin ja ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hyvi\u00e4 toimintamalleja, kuten omal\u00e4\u00e4k\u00e4ri- ja ammatinharjoittajamalleja ja siten vahvistaa oikea-aikaista palveluihin p\u00e4\u00e4sy\u00e4. Perustason palveluita pit\u00e4\u00e4 vahvistaa ja kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohta olla potilaan \u201dpolku\u201d eli miten potilas palveluja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hoidon edetess\u00e4. Hyvinvointialueen my\u00f6t\u00e4 hankinnoissa voidaan tarkastella potilaan kulkua eri vaiheissa ja hankkia yhteensopivia laitteita ja tarvikkeita. Hoitotarvikkeiden valinnoilla on suora vaikutus el\u00e4m\u00e4nlaatuun, joten n\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmat olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon kilpailutuksissa. Esimerkiksi kertakatetrointiv\u00e4lineiden sopivuus k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle voi merkitt\u00e4v\u00e4sti vaikuttaa siihen, onnistuuko ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti tai osallistuminen muuhun yhteis\u00f6lliseen toimintaan. Ostopalveluita tarvitaan, mutta niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harkiten ja kilpailutusten ehdot laatia huolella, esim. vanhusten hoivapalveluissa ja tietyiss\u00e4 tyyppileikauksissa ostopalvelu voi olla hyv\u00e4 vaihtoehto.<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointialueet ovat toimineet kaksi vuotta, ja rakenteet ovat p\u00e4\u00e4osin kunnossa. Yhteinen kehitt\u00e4minen on k\u00e4ynnistynyt, ja keskusteluyhteys eri toimijoiden v\u00e4lill\u00e4 on l\u00f6ytynyt. Strategia ja kehitt\u00e4misen painopisteet on kirjattu, mutta yhteisen tahtotilan saavuttaminen on edelleen kesken. Liian usein toimitaan reaktiivisesti kustannuksista piittaamatta. Terveydenhuollossa vuoden kulku p\u00e4\u00e4osin tiedet\u00e4\u00e4n, epidemiakausien alkaminen osataan ennakoida, samoin lomakausien sijoittuminen tiedet\u00e4\u00e4n. Ennakointi on silti vaikeaa, koska jokainen toimija n\u00e4kee oman toimintansa ja tarpeensa t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4. Siksi julkinen keskustelu kansalaisten keskuudessa sek\u00e4 poliittisesti antaisi tukea valinnoille, joita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa joudutaan tekem\u00e4\u00e4n. Kaikkia palveluja ei voida tuottaa l\u00e4hell\u00e4, mutta niiden on oltava saavutettavissa. Inhimillisyytt\u00e4 ja tapauskohtaisia ratkaisuja tarvitaan tilanteissa, miss\u00e4 se on mahdollista.<\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4ihmiset, lapset ja vakavasti sairaat<\/p>\n\n\n\n

Yhteiskunnan voimavaroja tulee kohdistaa erityisesti ik\u00e4ihmisten, lasten ja vakavasti sairaiden tueksi. Jokaisen pit\u00e4\u00e4 voida luottaa saavansa apua vakavissa sairauksissa. Lasten hoito on turvattava kaikissa tilanteissa. Kokoomuksen tavoitteena on, ett\u00e4 hoitoon p\u00e4\u00e4see silloin, kun sit\u00e4 tarvitsee. Vaikka kiireett\u00f6m\u00e4n hoidon odotusaika voi pidenty\u00e4, on l\u00e4\u00e4ketieteelliset syyt ja potilaan yksil\u00f6llinen tilanne huomioitava kohtuullisessa ajassa. Kela-korvauskokeilu mahdollistaa yli 65-vuotiaille p\u00e4\u00e4syn yksityiselle yleisl\u00e4\u00e4k\u00e4rille julkisen palvelun asiakasmaksun hinnalla. Digitaaliset vastaanotot tarjoavat joustavuutta l\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4ynneill\u00e4 ja vapauttavat aikoja perinteisiin palveluihin. V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen lis\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rivuorokautisen- ja kotihoivapalveluiden tarvetta, mutta nykyiset palvelut eiv\u00e4t aina riit\u00e4. P\u00e4ivystys ja erikoissairaanhoito eiv\u00e4t ole sopivia paikkoja hoivan tarpeessa oleville. Monet j\u00e4\u00e4v\u00e4t vaille oikeutettuja palveluja, ja p\u00e4\u00e4sy ymp\u00e4rivuorokautiseen hoivaan on vaikeutunut. Hoivapaikkojen tarve on akuutti.<\/p>\n\n\n\n

Vanhuspalvelulain tavoitteena on parantaa i\u00e4kk\u00e4iden henkil\u00f6iden p\u00e4\u00e4sy\u00e4 sosiaali- ja terveyspalveluihin, mik\u00e4li heid\u00e4n toimintakykyns\u00e4 heikkenee. Hyvinvointialueiden tulee vuosittain arvioida i\u00e4kk\u00e4iden sosiaalipalvelujen riitt\u00e4vyytt\u00e4 ja laatua. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 palautteen keruuta palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jilt\u00e4, heid\u00e4n omaisiltaan ja alueen henkil\u00f6st\u00f6lt\u00e4. Hyvinvointialueiden on ensisijaisesti tarjottava pitk\u00e4aikaista hoitoa ja huolenpitoa ik\u00e4ihmisille heid\u00e4n kotonaan tai muissa avopalveluissa, mukauttaen palvelut yksil\u00f6llisiin tarpeisiin. Vaikka laki turvaa palveluiden saatavuutta, niukat resurssit voivat est\u00e4\u00e4 tavoitteiden toteutumisen. Suuntaamalla resursseja ik\u00e4ihmisten palveluihin voidaan parantaa my\u00f6s muun terveydenhuollon kapasiteettia. Tiivis yhteisty\u00f6 hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden v\u00e4lill\u00e4 mahdollistaisi paremman palvelutarjonnan toteuttamisen.<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointialue ja kunnat<\/p>\n\n\n\n

Palveluiden ja tukitoimien j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 kunnan ja hyvinvointialueen yhteisty\u00f6 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 ja asukkaidensa palvelutarpeista. Alueella on oltava riitt\u00e4v\u00e4 asiantuntemus ja valmiudet palvelujen saatavuuden varmistamiseksi. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 ammattihenkil\u00f6st\u00f6\u00e4, asianmukaisia toimitiloja, toimintav\u00e4lineit\u00e4 ja riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 omaa palvelutuotantoa. Hyvinvointialue laatii hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman yhteisty\u00f6ss\u00e4 alueen kuntien kanssa, ja sen tulee neuvotella alueen eri toimijoiden kanssa tavoitteista, toimista ja seurannasta.<\/p>\n\n\n\n

Kunnat puolestaan seuraavat kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveytt\u00e4. Kuntien on raportoitava tiedot valtuustolle vuosittain ja tuettava hyvinvointialuetta asiantuntemuksellaan. Kunnan on teht\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja j\u00e4rjest\u00f6jen kanssa. Kunnan tulee ehk\u00e4ist\u00e4 ja poistaa vammaisten henkil\u00f6iden toimintamahdollisuuksia rajoittavia esteit\u00e4 ja haittoja siten, ett\u00e4 he voivat osallistua yhteiskuntaan tasavertaisina j\u00e4senin\u00e4. Palvelut tulee toteuttaa siten, ett\u00e4 ne tukevat vammaisten omatoimista suoriutumista.<\/p>\n\n\n\n

Kunnan ja hyvinvointialueen yhteisty\u00f6 on viel\u00e4 alkuvaiheessa, mutta yhteisty\u00f6n vahvistamisella voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia keinoja parantaa hyvinvointia ja terveytt\u00e4 alueella.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4ihde- ja mielenterveyspalvelut<\/p>\n\n\n\n

Merkitt\u00e4v\u00e4t s\u00e4\u00e4st\u00f6t sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista voidaan saavuttaa panostamalla oikea-aikaisiin p\u00e4ihde- ja mielenterveyspalveluihin. P\u00e4ihdesairaus on kansantauti, ja avun pyyt\u00e4misen kynnys on usein korkea. Kun palvelun tarvitsija tai h\u00e4nen perheens\u00e4 hakee apua, on oleellista, ett\u00e4 avunpyynt\u00f6\u00f6n vastataan nopeasti. K\u00e4ytett\u00e4vien interventioiden tulee olla vaikuttavia ja niiden tehokkuus on kyett\u00e4v\u00e4 osoittamaan tutkimusn\u00e4yt\u00f6ll\u00e4. Perinteisten p\u00e4ihdehoitojen tulos on vain 2 % vuoden p\u00e4ihteett\u00f6myydell\u00e4 mitattuna ja tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kahden ihmisen p\u00e4ihteett\u00f6m\u00e4ksi hoitamiseen tarvitaan 100 hoitoonohjausprosessia. Vaikuttavilla hoidoilla (50 % vaikuttavuus\/ v.) samaan tulokseen voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 vain nelj\u00e4ll\u00e4 hoitoonohjausprosessilla (2). P\u00e4ihderiippuvuus on etenev\u00e4 sairaus, joka hoitamattomana voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.<\/p>\n\n\n\n

Hallitus on sitoutunut lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja -avun saatavuutta, my\u00f6nt\u00e4en 2,5 miljoonaa euroa my\u00f6s matalan kynnyksen chat-palveluille. Lasten ja nuorten terapiatakuun avulla pyrit\u00e4\u00e4n tarjoamaan apua mielenterveyden ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Varautuminen<\/p>\n\n\n\n

Varautuminen on keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon kehitt\u00e4mist\u00e4. Vaikka varautumissuunnitelmia on pandemian j\u00e4lkeen p\u00e4ivitetty, kunnollinen henkil\u00f6st\u00f6suunnitelma puuttuu edelleen. Pandemian aikana sairaanhoitajia ja l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 koulutettiin nopeasti hengitysvajauspotilaiden ja tehohoidon tarpeisiin. Hoitohenkil\u00f6st\u00f6n osaamista olisi hy\u00f6dyllist\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 suunnitelmallisella ty\u00f6kierrolla. Vapaaehtoisten moniosaajien pooli mahdollistaisi osaamisen yll\u00e4pit\u00e4misen tulevan pandemian varalle ja saattaisi tuoda helpotusta my\u00f6s niukkaan henkil\u00f6st\u00f6resurssiin.<\/p>\n\n\n\n

Viittaukset:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Katunin E, Linden K, Rutanen J. Adalimumabin ja etanerseptin hinnat laskivat Viroa hitaammin. Suom L\u00e4\u00e4k\u00e4ril 2024; 79 : e39219 www.laakarilehti.fi\/e39219<\/a> (Julkaistu 4.4.2024) https:\/\/www.laakarilehti.fi\/tieteessa\/alkuperaistutkimukset\/adalimumabin-ja-etanerseptin-hinnat-laskivat-viroa-hitaammin\/?public=4d221749f634b08d00dedad5aca94803&utm_source=facebook&fbclid=IwY2xjawHaQllleHRuA2FlbQIxMQABHek9zVs7MAExfG18hwqoIp-fqTFSgF-igqj9DhGxZh9xpr5CGGIwLv-wbA_aem_93PQlqasUxW0zrealFLaew<\/a><\/li>\n\n\n\n
  2. Arramies M. Arviolta 13 miljardia euroa vuodessa - p\u00e4ihdehaitat kuormittavat sotehenkil\u00f6st\u00f6\u00e4 ja koko yhteiskuntaa. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/870861\/Arramies_Mika.pdf?sequence=3&isAllowed=y<\/a><\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
    \"\"<\/figure>\n\n\n\n

    Nuoret ja tulevaisuus<\/h2>\n\n\n\n
    \"\"<\/figure>\n\n\n\n

    Nuorten mielenterveysongelmat ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet Covid-pandemian aikana ja se mit\u00e4 on teht\u00e4viss\u00e4, on teht\u00e4v\u00e4 nyt. Interventioiden pit\u00e4\u00e4 olla vaikuttavia ja niiden vaikuttavuus pit\u00e4\u00e4 voida osoittaa tutkimusn\u00e4yt\u00f6ll\u00e4. N\u00e4k\u00f6alattomuus musertaa toivon tulevasta. Haluan osaltani vaikuttaa siihen, ett\u00e4 mahdollisimman moni katsoo tulevaisuuteen toiveikkaana ja uskaltaa kulkea sit\u00e4 kohti luottavaisin mielin.<\/p>\n\n\n\n

    Koulua k\u00e4ym\u00e4tt\u00f6myys<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Koulupudokkaalla tarkoitetaan lasta tai nuorta, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 oppivelvollisuutensa suorittamatta m\u00e4\u00e4r\u00e4ajassa tai keskeytt\u00e4\u00e4 opintonsa. Koulupudokkaiden ja poissaolojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ollut kasvussa kymmenen vuoden ajan ja ilmi\u00f6 on kansainv\u00e4linen. Pandemia ja siit\u00e4 johtunut et\u00e4koulu osaltaan lis\u00e4siv\u00e4t poissaoloja.<\/p>\n\n\n\n

    Oppivelvollisuuslakia p\u00e4ivitettiin joulukuussa 2020 ja oppivelvollisuutta jatkettiin koskemaan alle 18 vuotiaita nuoria. Kouluvaikeuksista k\u00e4rsiv\u00e4\u00e4 nuorta oppivelvollisuusi\u00e4n nostaminen ei tuo koulunpenkille. Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista 6,8% keskeytti opintonsa. Ammatillisess\u00e4 perustutkintokoulutuksessa keskeytt\u00e4neiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on 13,3%. Lukio- ja korkeakoulututkintoa suorittavilla opiskelijoilla keskeytt\u00e4mislukemat ovat pienemm\u00e4t. Peruskouluissa n. 4000 oppilaalla poissaolot vaikeuttavat koulunk\u00e4ynti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Koulujen valmiudet puuttua poissaoloihin ja tukea nuorta ja perhett\u00e4 vaihtelevat. Peruskoulussa tuki saattaa j\u00e4rjesty\u00e4 helpommin. Ammatilliseen opetukseen siirrytt\u00e4ess\u00e4 tuen saaminen vaikeutuu. Koulusta kielt\u00e4ytymisen syit\u00e4 on monia. Taustalla voi olla psyykkiset tai neuropsykiatriset syyt, ahdistuneisuus tai sosiaalisten tilanteiden pelot, my\u00f6s tekem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ty\u00f6t ja sosiaalinen paine voi lis\u00e4t\u00e4 kouluun l\u00e4htemisen vaikeutta. Siksi my\u00f6s nuoren ja perheen tukemiseen tarvitaan erilaisia keinoja.<\/p>\n\n\n\n

    Riippumatta poissaolon syyst\u00e4 oppilaitoksiin tarvitaan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotka ehtiv\u00e4t huomaamaan nuoren tilanteen ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteytt\u00e4 nuoren ja perheen kanssa selvitt\u00e4en yhdess\u00e4 keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Vaikka poissaolon syyksi selvi\u00e4isi lopulta diagnosoitava sairaus, on niiss\u00e4kin tilanteissa useimmiten ensisijaisena apuna keskustelu nuoren kanssa ja keinojen etsiminen nuoren pit\u00e4miseksi mukana kouluty\u00f6ss\u00e4. Vain harvoin sairausloma ja kouluty\u00f6st\u00e4 pois j\u00e4\u00e4minen on nuorta hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4 ratkaisu.<\/p>\n\n\n\n

    Koulupudokkuus ja koulusta kielt\u00e4ytyminen aiheuttaa huolta koko perheelle ja ilmi\u00f6\u00f6n liittyy sosiaalista h\u00e4pe\u00e4\u00e4. Tukea on saatavilla, mutta tukij\u00e4rjestelm\u00e4t ovat pirstaleiset ja avun saaminen kest\u00e4\u00e4 liian kauan. Helpoiten ja leimaamatta nuoren tukeminen tapahtuu koulussa. <\/p>\n\n\n\n

    Ilmasto ja luontoarvot<\/h2>\n\n\n\n
    \"\"<\/figure>\n\n\n\n

    Ilmastonmuutoksen eteneminen pit\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikin keinoin. Toteutuessaan muutos tulee koskettamaan meit\u00e4 kaikkia. Tarvitaan enemm\u00e4n tietoa ja keskustelua siit\u00e4, miten ilmaston l\u00e4mpeneminen tulee vaikuttamaan jokaisen arkeen. Tehd\u00e4\u00e4n kaikkemme sen eteen, ett\u00e4 suunta muuttuu.<\/p>\n\n\n\n

    Teollisuudesta aiheutuu 80% ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 \"\ud83c\udfed\" Teollisuutta pit\u00e4\u00e4 verotuksellisin keinoin ohjata ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4\u00e4n suuntaa ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 ratkaisuja toiminnassaan. TKI-toiminnan rahoitus pit\u00e4\u00e4 turvata jatkossa niin, ett\u00e4 uusia ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 <\/a>ratkaisuja teollisuuteen ja energiantuotantoon l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

    Yksitt\u00e4isen ihmisen\/perheen arkea ei pid\u00e4 tehd\u00e4 mahdottomaksi, esimerkiksi pitkien et\u00e4isyyksien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 el\u00e4v\u00e4n kansalaisen pit\u00e4\u00e4 voida kulkea ty\u00f6matkat autolla, jos muuta vaihtoehtoa ei ole.<\/p>\n\n\n\n

    Ydinvoima on jatkossakin t\u00e4rke\u00e4 energiamuoto Suomessa, ja sen rinnalle pit\u00e4\u00e4 edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s muiden ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisten energiamuotojen kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Tuulivoimateknologian kehitys on ollut vauhdikasta. Kehitys n\u00e4kyy tuulivoimaloiden aiempaa korkeammissa torneissa ja pidemmiss\u00e4 lavoissa. Korkeampi tuulivoimala p\u00e4\u00e4see kiinni voimakkaampiin ja tasaisempiin tuuliin. Pienikin muutos <\/a>keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 tuulen nopeudessa lis\u00e4\u00e4 tuotantoa huomattavasti. Tuulivoimaa rakentava yritys voi myyd\u00e4 s\u00e4hk\u00f6n ennalta sovittuun hintaan pitk\u00e4aikaisen sopimuksen avulla ja ostaja varmistaa n\u00e4in uusiutuvan energian saatavuuden ennakoitavaan hintaan pitk\u00e4lle tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

    Monet suomalaiset ja kansainv\u00e4liset sijoittajat haluavat sijoittaa vastuullisesti ja ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisesti, mik\u00e4 tekee tuulivoimasta houkuttelevan sijoituskohteen. Suomi on poliittisesti vakaa maa, jossa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja ennakoitavaa. Lis\u00e4ksi Suomi on maailman v\u00e4hiten korruptoituneita maita, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 osaltaan sijoittajien kiinnostusta sijoittaa suomalaisiin hankkeisiin.<\/p>\n\n\n\n

    Kevent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 byrokratiaa ja sujuvoittamalla lupak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 voimme saada useampia tuulivoimasta kiinnostuneita sijoittajia Suomeen ja my\u00f6s kotimaassa vahvistaa halua sijoittaa puhtaaseen energiaan.<\/p>\n\n\n\n

    Hyvinvoiva Tampere<\/h2>\n\n\n\n

    Tampereella on onnistuttu kaupungin kehitt\u00e4misess\u00e4 erinomaisesti. Uusi ja vanha rinnakkain tekev\u00e4t kaupungista kiinnostavan ja kaupungin siluetti on moniulotteinen. Liikkuminen on helppoa ja harrastusmahdollisuudet ovat hyv\u00e4t. Luonto on l\u00e4hell\u00e4 ja vesist\u00f6t halkovat sek\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t kaupunkia. Puistoja ja rantoja tulee vaalia. Ne ovat kaupungin kallisarvoisinta omaisuutta. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on hyv\u00e4 olla.<\/p>\n\n\n\n

    Turvallisuus<\/p>\n\n\n\n

    Huoliakin on ja niihin pit\u00e4\u00e4 tarttua. P\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6 on lis\u00e4\u00e4ntynyt huolestuttavasti. V\u00e4kivallantekoja julkisilla paikoilla on liian usein. Liikkuminen kaupungissa ei tunnu aina turvalliselta. Kaupungin turvallisuutta voidaan edist\u00e4\u00e4 monin tavoin. Hyv\u00e4ll\u00e4 kaavoituksella ja suunnittelemalla alueille monipuolisesti eri toimijoita voidaan ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 turvallisuuteen liittyvi\u00e4 haasteita. Sekoittamalla eri asumismuotoja ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n segregaatiota. Jotkut alueet kaupungissa tuntuvat turvattomilta. T\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 voidaan ehk\u00e4ist\u00e4  esimerkiksi parantamalla alueen valaistusta ja siisteytt\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vartiointia alueelle.<\/p>\n\n\n\n

    Ik\u00e4\u00e4ntyvien palvelut Tampereella<\/p>\n\n\n\n

    Tampereella on hyv\u00e4t kulttuuripalvelut ja ik\u00e4ihmisill\u00e4 on mahdollisuus kulttuuripalveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n edullisemmin tai ilmaiseksi. Uimahalleihin p\u00e4\u00e4sy on maksutonta yli 65 vuotiailta arkisin. Ik\u00e4\u00e4ntyville on tarjolla monipuolista ja kohtuuhintaista matalan kynnyksen liikuntaa. Kaupungin hyvinvointikeskukset ja yhteis\u00f6keskukset tarjoavat palveluja ja tapahtumia, monipuolista neuvontaa ja ohjausta arkeen sek\u00e4 paikan erilaisille ryhmille ja kohtaamisille. Hyvinvointialueen L\u00e4hitorit tarjoavat tietoa hyvinvointialueen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 palveluista ik\u00e4\u00e4ntyville. Kunnan ja hyvinvointialueen yhteisty\u00f6t\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ik\u00e4ihmisten palvelut saadaan turvattua vaikka tarve niille lis\u00e4\u00e4ntyisikin.<\/p>\n\n\n\n

    Liikenne<\/p>\n\n\n\n

    Ratikka mahdollistaa vaivattoman liikkumisen kaupungissa ja sen l\u00e4hialueilla ja on erinomainen parannus Tampereen ja l\u00e4hikuntien liikenteeseen. Raitioliikennett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 edelleen. Raitioliikenneverkon laajentuessa voi hetkitt\u00e4in haasteita tulla. Raitiotie 1:en laajentuessa Lent\u00e4v\u00e4nniemeen, ovat vaunut olleet t\u00e4ynn\u00e4 ja joissain aamun vuoroissa kaikki halukkaat eiv\u00e4t ole mahtuneet kyytiin. Lis\u00e4\u00e4 vaunuja on tilattu, mutta toimitus kest\u00e4\u00e4 aikansa ja v\u00e4liaikaisia ratkaisuja tarvitaan. Vuorov\u00e4lien lyhent\u00e4minen ruuhkaisimpina aikoina olisi yksi keino, jos henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 on saatavilla ja vuorot saadaan sovitettua muun liikenteen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

    Tampereen ja Pirkkalan valtuustot ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet Pirkkala\u2013Linnainmaa -raitiotien vaiheittain toteutuksesta. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa rakennetaan raitiotieosuudet Sorin aukiolta Partolaan ja Kaupin kampukselta Niihamaan. Tavoitteena on aloittaa liikenne n\u00e4ille v\u00e4liaikaisille p\u00e4\u00e4tepys\u00e4keille elokuussa 2028. Suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Tampereen Ratikan Pirkkala\u2013Linnainmaa -allianssi. Vaiheessa 2 (2028\u20132032) rakennetaan osuudet Partolasta Suupalle ja Niihamasta Linnainmaalle. Suunnitelman toteutuessa liikenne Suupalle ja Linnainmaalle olisi mahdollista aloittaa alkuvuodesta 2032. Toisen vaiheen toteutus edellytt\u00e4\u00e4 valtiontuen varmistumista. https:\/\/www.tampereenratikka.fi\/rakentaminen\/pirkkala-linnainmaa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n


    Kaupungissa tarvitaan my\u00f6s autoja. Suomessa t\u00e4yss\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 henkil\u00f6autoja on liikenteess\u00e4 noin 118 000 ja ladattavia hybridihenkil\u00f6autoja noin 167 000. T\u00e4yss\u00e4hk\u00f6autojen osuus henkil\u00f6autokannasta oli vuoden 2025 alussa noin 4,3 % ja lataushybridien osuus 6,0 %. Yhteens\u00e4 noin 10,3 % henkil\u00f6autokannasta oli ladattavia autoja. S\u00e4hk\u00f6pakettiautoja autokannassa on noin 4 500, eli noin 1,3 prosenttia pakettautoista. S\u00e4hk\u00f6kuorma-autoja on liikennek\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 127, joka vastaa noin 0,1 prosenttia kuorma-autokannasta. S\u00e4hk\u00f6linja-autoja oli vuoden alussa liikennek\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 962, joka vastaa l\u00e4hes 9 prosentin osuutta kaikista linja-autoista.     https:\/\/www.aut.fi\/tilastot\/autokannan_kehitys\/sahkoautojen_maaran_kehitys<\/a><\/p>\n\n\n\n

    S\u00e4hk\u00f6autojen osuutta liikennek\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevista autoista pit\u00e4\u00e4 edelleen kasvattaa. Jotta tavoite toteutuisi, tarvitaan lis\u00e4\u00e4 kannustimia sek\u00e4 latauspaikkoja. S\u00e4hk\u00f6autojen latauspaikkoja tarvitaan lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s kaupunkialueella, jotta ammattilais- sek\u00e4 yksityisliikenne voisi niit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Kaikilla ei ole omaa pihaa, jossa lataus onnistuisi.<\/p>\n\n\n\n

    Py\u00f6r\u00e4 on erinomainen tapa liikkua Tampereella. Kaupungin koko mahdollistaa sen, ett\u00e4 kaupungin eri osat ovat saavutettavissa py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 helposti. Py\u00f6r\u00e4tieverkosto on hyv\u00e4, mutta sit\u00e4 voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4 edelleen ottaen mallia maista, joissa py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 liikutaan enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

    Py\u00f6r\u00e4liikenteen kehitt\u00e4misohjelma 2030 mukaisesti Tampereella on tavoitteena lis\u00e4t\u00e4 py\u00f6r\u00e4ily\u00e4. Kehitt\u00e4misohjelmassa on esitetty py\u00f6r\u00e4liikenteen kehitt\u00e4misen visio, sit\u00e4 tukevat tavoitteet ja tavoitteiden toteutumiseksi tarvittavat toimenpiteet. Py\u00f6r\u00e4liikenteen visiona on: \u201dPy\u00f6r\u00e4ily Tampereella on sujuvaa, houkuttelevaa ja turvallista kaiken ik\u00e4isille liikkujille.\u201d Py\u00f6r\u00e4liikenteen kehitt\u00e4misohjelman tavoitteiden toteutuminen tukee Tampereen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2030. https:\/\/www.tampere.fi\/liikenne-kadut-ja-kunnossapito\/kestavan-liikkumisen-edistaminen\/kestavan-liikkumisen-ohjelmat-0<\/a><\/p>\n\n\n\n

    Tampereen tavoitteena on olla kehittyv\u00e4 ja houkutteleva eurooppalainen py\u00f6r\u00e4ilykaupunki, jossa py\u00f6r\u00e4ily on sujuvaa, houkuttelevaa ja turvallista ymp\u00e4ri vuoden. Tavoitteena on, ett\u00e4 kaupungissa tehd\u00e4\u00e4n vuonna 2030 py\u00f6r\u00e4matkoja tuplasti nykyist\u00e4 enemm\u00e4n. Tulevaisuudessa yh\u00e4 useamman kaupunkilaisen alla on s\u00e4hk\u00f6py\u00f6r\u00e4 tai lasten kuljetukseen sopiva laatikkopy\u00f6r\u00e4. Kasvattamalla py\u00f6r\u00e4liikenteen roolia liikennej\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 voimme saavuttaa terveyshy\u00f6tyj\u00e4, p\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja melun v\u00e4hentymist\u00e4, taloudellisia hy\u00f6tyj\u00e4, tehokkaampaa tilank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja liikenne-turvallisuuden parantumista. Parhaimmillaan py\u00f6r\u00e4ilyn mahdollisuudet tunnistetaan niin osana terveyden edist\u00e4mist\u00e4 kuin maank\u00e4yt\u00f6n kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Tamperelaisten kaikista kotimaanmatkoista 7 % tehd\u00e4\u00e4n py\u00f6r\u00e4ll\u00e4. Py\u00f6r\u00e4liikenteen kulkutapaosuus on samaa tasoa muiden vastaavien kaupunkien kanssa. Kes\u00e4ll\u00e4 Tampereella py\u00f6r\u00e4liikenteen osuus kaikista seudulla teht\u00e4vist\u00e4 matkoista on 14 % ja talvella 1 %. Talvella py\u00f6r\u00e4liikenteen osuus on hyvin pieni, mutta luku on linjassa monien suomalaisten kaupunkien kanssa, lukuun ottamatta Oulua ja Joensuuta, joissa py\u00f6r\u00e4ill\u00e4\u00e4n paljon my\u00f6s talvella. Tampereella py\u00f6r\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6 on yleisint\u00e4 alle 5 kilometrin matkoilla. Py\u00f6r\u00e4matkan keskipituus on noin 3,6 kilometri\u00e4, mik\u00e4 on hieman enemm\u00e4n kuin Suomessa keskim\u00e4\u00e4rin (3,3 km).<\/p>\n\n\n\n

    Py\u00f6r\u00e4ily edist\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen py\u00f6r\u00e4ily lis\u00e4\u00e4 arkiliikuntaa ja samalla parantaa mielialaa ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 stressi\u00e4 sek\u00e4 \u00e4lylaitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Vain 20 % suomalaisesta aikuisv\u00e4est\u00f6st\u00e4 saa riitt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4n terveysliikuntaa. Liikkumattomuuden kustannuksen on arvioitu olevan Tampereella noin 190 milj. \u20ac vuodessa. 30 minuuttia ty\u00f6matkapy\u00f6r\u00e4ily\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viikoittaisen liikuntasuosituksen.<\/p>\n\n\n\n

    S\u00e4hk\u00f6potkulaudat<\/p>\n\n\n\n

    S\u00e4hk\u00f6potkulauta on k\u00e4tev\u00e4 ja p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6n kulkuv\u00e4line muiden joukossa ja toivon sen s\u00e4ilyv\u00e4n yhten\u00e4 liikkumismahdollisuuksista Tampereella. Tampereen kokoisessa kaupungissa s\u00e4hk\u00f6potkulauta on py\u00f6r\u00e4n rinnalla erinomainen kulkuv\u00e4line, kunhan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t huomioivat turvallisuuden ja muut liikennev\u00e4ylien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t liikkuessaan.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Sote ja hyvinvointi Yhteisty\u00f6t\u00e4 eri toimijoiden, kuten julkisten ja yksityisten palveluntuottajien, v\u00e4lill\u00e4 tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollossa entist\u00e4 enemm\u00e4n. Julkiset palveluntuottajat eiv\u00e4t kykene selviytym\u00e4\u00e4n yksin asetetuista velvoitteista, vaan yhteisty\u00f6 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kattavien ja laadukkaiden palveluiden tarjoamiseksi kaikille kansalaisille. Henkil\u00f6st\u00f6n saatavuuden turvaaminen on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja ilman osaavaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 ei ole palveluita. Tarvitaan avoimempaa keskustelua resursseista ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_lightning_design_setting":{"layout":"default"}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/426"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=426"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/426\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":511,"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/426\/revisions\/511"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=426"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}