{"id":363,"date":"2023-03-21T18:44:00","date_gmt":"2023-03-21T18:44:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/?p=363"},"modified":"2023-03-23T18:56:06","modified_gmt":"2023-03-23T18:56:06","slug":"huolehditaan-hiilinieluista-ja-luonnon-monimuotoisuudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/?p=363","title":{"rendered":"Huolehditaan hiilinieluista ja luonnon monimuotoisuudesta"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/somekuvat-2-1-1024x1024.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-364\" width=\"376\" height=\"376\" srcset=\"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/somekuvat-2-1-1024x1024.png 1024w, https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/somekuvat-2-1-300x300.png 300w, https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/somekuvat-2-1-150x150.png 150w, https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/somekuvat-2-1-768x768.png 768w, https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/somekuvat-2-1-1536x1536.png 1536w, https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/somekuvat-2-1.png 1620w\" sizes=\"(max-width: 376px) 100vw, 376px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Maank\u00e4ytt\u00f6 ja mets\u00e4talous tuotti viime vuonna ensi kertaa enemm\u00e4n kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuin varastoi niit\u00e4. Mets\u00e4t ovat edelleen hiilinielu, mutta puuston kasvun v\u00e4henemisest\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 hakkuista johtuen nielu on pienentynyt. Mets\u00e4t ovat keskeisess\u00e4 roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Mets\u00e4t ja maaper\u00e4 sitovat ilmakeh\u00e4st\u00e4 hiilidioksidia ja varastoivat sit\u00e4 hiilen\u00e4. Metsien hiilinieluja pyrit\u00e4\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kasvattamaan muun muassa huolehtimalla metsien kasvukyvyst\u00e4 ja terveydest\u00e4, ehk\u00e4isem\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4katoa sek\u00e4 metsitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 joutomaita.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa on suojeltuja ja rajoitetussa mets\u00e4talousk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia metsi\u00e4 2,9 miljoonaa hehtaaria, eli 12,6 % mets\u00e4- ja kitumaan kokonaispinta-alasta. T\u00e4ysin hakkuiden ulkopuolelle suojeltuja metsi\u00e4 on 2,4 miljoonaa hehtaaria eli 10,6 % mets\u00e4- ja kitumaan kokonaispinta-alasta. Suomen mets\u00e4t ovat muiden l\u00e4ntisen Euroopan maiden tavoin p\u00e4\u00e4osin yksityisten henkil\u00f6iden ja perheiden omistuksessa. Etel\u00e4- ja Keski-Suomessa yksityiset henkil\u00f6t omistavat noin 3\/4 metsist\u00e4. Valtion mets\u00e4t sijaitsevat p\u00e4\u00e4osin Pohjois- ja It\u00e4-Suomessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Luonnon monimuotoisuus on kest\u00e4v\u00e4n mets\u00e4talouden perusta. Arvokkaimpia luontokohteita voidaan suojella ja talousmetsi\u00e4 voidaan luonnonhoitaa. Mets\u00e4\u00e4 voidaan hoitaa ilman avohakkuuta tai hakkuu voidaan toteuttaa niin, ett\u00e4 tuetaan luonnon monimuotoisuutta, kuten esimerkiksi s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suurempi osuus kuolleesta puuaineksesta ja vanhoista puuyksil\u00f6ist\u00e4, joita useat lajit tarvitsevat el\u00e4\u00e4kseen.<\/p>\n\n\n\n<p>S\u00e4\u00e4st\u00f6puut ovat el\u00e4vi\u00e4 puita, jotka s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n pysyv\u00e4sti. Niiden avulla yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n talousmetsiss\u00e4 vanhoja puuyksil\u00f6it\u00e4 ja taloudelliselta arvoltaan v\u00e4h\u00e4merkityksellisi\u00e4 puulajeja. Kuollut ja lahoava puu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mets\u00e4luonnon monimuotoisuudelle. Lahopuussa el\u00e4\u00e4 tuhansia lajeja, jotka omalta osaltaan turvaavat mets\u00e4luonnon toimintaa osallistumalla hajotukseen ja ravinteiden kiertoon. Noin 500 uhanalaista tai silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4\u00e4 lajia on riippuvaisia nimenomaan lahopuusta. Riistatiheik\u00f6t ovat t\u00e4rkeit\u00e4 suojapaikkoja mets\u00e4kanalinnulle ja mets\u00e4j\u00e4nikselle. Vesiensuojelun suojavy\u00f6hyke on pienveden tai vesist\u00f6n rantakaistale, jossa mets\u00e4nk\u00e4sittely poikkeaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 alueesta tai k\u00e4sittely\u00e4 ei tehd\u00e4 ollenkaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Jatkuvan kasvatuksen kielteiset ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset ovat v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4t kuin avohakkuussa. Jatkuvapeitteisess\u00e4 kasvatuksessa pyrit\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mets\u00e4\u00e4 jatkuvasti puustoisena. Sekametsien kasvattaminen voi lis\u00e4t\u00e4 mets\u00e4n elinvoimaisuutta ja tuhonkest\u00e4vyytt\u00e4. Suometsien hoidon rooli ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4ss\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4, koska suometsien turpeeseen on sitoutuneena runsaasti hiilt\u00e4. Suometsien ilmastokest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 hoidossa tavoitteena on turvata puuston kasvu ja ehk\u00e4ist\u00e4 turpeen nopeaa hajoamista vedenpinnan tasoa s\u00e4\u00e4telem\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maank\u00e4ytt\u00f6 ja mets\u00e4talous tuotti viime vuonna ensi kertaa enemm\u00e4n kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuin varastoi niit\u00e4. Mets\u00e4t ovat edelleen hiilinielu, mutta puuston kasvun v\u00e4henemisest\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 hakkuista johtuen nielu on pienentynyt. Mets\u00e4t ovat keskeisess\u00e4 roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Mets\u00e4t ja maaper\u00e4 sitovat ilmakeh\u00e4st\u00e4 hiilidioksidia ja varastoivat sit\u00e4 hiilen\u00e4. Metsien hiilinieluja pyrit\u00e4\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kasvattamaan muun muassa huolehtimalla metsien kasvukyvyst\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":364,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lightning_design_setting":{"layout":"default"}},"categories":[15],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/363"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=363"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/363\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":367,"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/363\/revisions\/367"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/364"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=363"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=363"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.sonjahietaranta.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=363"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}