Panostus nuorten mielenterveyspalveluihin

Nuorten mielenterveyspalveluihin on osoitettava nykyistä enemmän rahaa, vaikka kaikesta muusta jouduttaisiinkin säästämään.

Nuorten mielenterveysongelmat ja koulupudokkaiden määrä on kasvussa. Ahdistus- ja masennusoireilu on lisääntynyt sekä tytöillä että pojilla huomattavasti koronapandemian alusta. Jopa 30 % tytöistä ja 8 % pojista kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. Sijoitetuista 13–17-vuotiaista jopa joka toinen on nuorisopsykiatrian asiakas. Vuoden 2022 elokuun lopussa 41,5 % lapsista ja nuorista on joutunut odottamaan hoitoa yli kolme kuukautta.

Mielenterveyden häiriöistä kärsii vuosittain 20% suomalaisista aikuisista ja yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä liittyy mielenterveyden häiriöihin. Mielenterveyspalveluiden tilanne on heikko. Lievistä oireista kärsivät potilaat joutuvat odottamaan kuukausia päästäkseen hoitoon ja akuutissakin tilanteessa avohoitoon pääsyä odotetaan viikkoja. Ainoastaan henkeä uhkaavassa tilanteessa hoitopaikan saa melko varmasti. Oikea-aikainen avun saaminen vähentäisi merkittävästi inhimillistä kärsimystä ja myös kustannuksia.

Nuorten ja perheiden tarpeisiin pitää vastata oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti. Varhaisessa vaiheessa lapsen ja nuoren tukeminen ja avun vastaanottaminen tapahtuu luontevimmin koulussa. Peruskouluissa pitää olla riittävästi henkilökuntaa, opettajien lisäksi tarvitaan koulunkäyntiavustajia, sosionomeja sekä toimiva kouluterveydenhuolto.